Psyykkinen valmennus arkipäivän harjoittelussa

Psyykkinen valmennus arkipäivän harjoittelussa
13/09/2008 Jukka Ropponen

Artikkelin kirjoittaja on Kim Forsblom joka on toiminut 13 vuotta maalivahtivalmentajana ringetessä SM-tasolla sekä maajoukkueessa. Resurssi on osa sarjaa jossa GoaliePro ottaa vastaan kirjoituksia ns. ”vierailevilta valmentajilta”.

Urheilija tarvitsee menestyäkseen hyviä fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia. Suomessa valmennus keskittyy valitettavan usein vain fyysisiin ominaisuuksiin, varsinkin joukkuelajeissa. Psyykkinen valmennus on lisääntymään päin, mutta yleisesti ottaen olemme rutkasti perässä monia muita maita. Esimerkkinä voisi mainita vaikka Brasilian jalkapallomaajoukkueen, jolla oli psykologi mukana valmennusryhmässä jo 1950-luvulla MM-kisoissa. Vaikka silloiset menetelmät voidaan nykytietämyksen valossa kyseenalaistaakin, ymmärsivät brasilialaiset jo tuolloin psyykkisten voimavarojen vaikutuksen suoritukseen. Suomalaisessa palloilussa on hyväksytty se tosiasia, että painepelin voi hävitä jos ”pää ei kestä”. Seuraava askel olisi tehdä töitä sen kanssa, että urheilijoiden pää kestäisi jatkossa myös tiukimmassa paikassa. Heikot psyykkiset valmiudet eivät nimittäin ole kansallinen ominaisuus, sen todistaa esimerkiksi Janne Ahosen kiri Mäkiviikon voittajaksi, tai tuoreimpana esimerkkinä Satu Mäkelä-Nummelan venyminen olympiavoittajaksi Pekingissä.

Kun urheilijan fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet ovat kunnossa, hän tekee kilpailutilanteessa oman rennon suorituksen, joka usein myös johtaa parhaaseen tulokseen. Maalivahtipelissä hyvät psyykkiset taidot näkyvät mm. otteiden tasaisuutena, virhemäärän laskemisena, onnistumisina tärkeissä paikoissa sekä muuttuvissa ja oudoissa olosuhteissa.

Seuraavaksi esitellään lyhyesti maalivahdeille (ja toki muillekin urheilijoille) tärkeitä psyykkisiä ominaisuuksia, joita voi kehittää päivittäisen valmennuksen aikana varsin arkisin keinoin.

ITSELUOTTAMUS JA ITSETUNTO

Itseluottamus kuvaa maalivahdin varmuutta itsestään ja kykyä suoriutua kulloinkin edessä olevasta tehtävästä. Itseluottamus voi vaihdella lyhyenkin ajan sisällä, ja on yksi suurimmista suoritukseen vaikuttavista tekijöistä. Jos maalivahti ei edes itse usko mahdollisuuksiinsa, niin kuinka hän voisi onnistua tosipaikan tullen? Itseluottamusta parantaa laadukas harjoittelutausta, onnistumiset, saatu palaute sekä positiivinen ajattelu.

Itsetunnoltaan vahvalla molarilla on realistinen ja voittopuolisesti positiivinen käsitys itsestään, kyvyistään ja mahdollisuuksistaan. Hän tuntee vahvuutensa, mutta tiedostaa ja hyväksyy myös heikkoutensa. Itsetuntoon, ja siten myös itseluottamukseen vaikuttaa mm. valmentajan antama palaute.

MOTIVAATIO

Motivaatio koostuu motiiveista, eli niistä tekijöistä jotka saavat maalivahdin harjoittelemaan ja kilpailemaan. Motivaatio on yleensä sitä korkeampi, mitä tärkeämmäksi veskari kokee  harjoituksen tai päämäärän, johon yltääkseen hän harjoitteita tekee. Motivaatio voi olla sisä- tai ulkosyntyistä. Sisäisesti motivoitunut maalivahti harjoittelee siksi, että kokee urheilun mielekkäänä ja tavoiteltavat asiat tärkeinä. Ulkoisesti motivoitunut veskari tekee harjoitteensa sen vuoksi, että esimerkiksi valmentaja tai vanhemmat sitä vaativat.

KESKITTYMISKYKY

Keskittyminen on ajatusten ja energian kohdistamista oleelliseen, eli tässä tapauksessa käsillä olevaan urheilusuoritukseen. Keskittymistaso voi vaihdella esimerkiksi vireystilan ja motivaation johdosta. Keskittyminen vaikuttaa aina suorituksen laatuun, ja on siten tärkeä taito maalivahdille. Valmentajat puhuvat paljon keskittymisestä ja edellyttävät sitä valmennettaviltaan, mutta kuinka moni juniori-ikäinen maalivahti tietää, mitä häneltä odotetaan kun häntä vaaditaan keskittymään? Suoritukseen keskittymisessä oleellista on virittää mieli ja keho optimaaliseen tilaan. Tunnistaako maalivahti sen fiiliksen, jolloin tietää suorituksen onnistuvan? Osaako hän virittää itsensä tähän tilaan? Pystyykö hän sulkemaan ulkopuoliset häiriötekijät pois mielestään? Oman tunnetilan säätely edellyttää vankkaa itsetuntemusta. Musiikki ja positiiviset mielikuvat ovat keinoja säädellä tunnetilaa. Rentoutumisharjoitusten avulla maalivahti oppii sulkemaan ulkopuoliset häiriötekijät mielestään, ja esimerkiksi erilaisilla koordinaatiohypyillä (tmv. haastavilla oheisharjoitteilla) voi parantaa maalivahdin kykyä pitää keskittymistä yllä entistä pitempiä yhtämittaisia jaksoja.

 

KEINOJA PSYYKKISTEN OMINAISUUKSIEN VAHVISTAMISEEN

Palaute:

Pelkkä harjoittelu ei riitä, sillä maalivahti tarvitsee kehittyäkseen myös palautetta. Parhaimmillaan palaute ohjaa veskaria kohti oikeaa suoritusta, parantaa tämän itseluottamusta ja –tuntoa sekä lisää motivaatiota. Palautetta antaessaan valmentaja usein tiedostamattaankin vaikuttaa maalivahdin psyykkisiin ominaisuuksiin. Vaikutus voi olla joko ominaisuuksia vahvistava tai heikentävä. Aika ajoin voisi olla perusteltua pohdiskella omaa tapaansa jakaa palautetta. Ovatko kommenttini voittopuolisesti positiivisia vai negatiivisia? Pystynkö antamaan palautetta tasapuolisesti kaikille valmennettaville? Arvioinko palautteissani suoritusta vai tulosta, ja pystyykö veskari kommenttieni avulla parantamaan tekemistään?

Palautetta annettaessa on syytä muistaa mm. seuraavat asiat:

  1. Palautteen tulee kohdistua aina suoritukseen ja se on annettava suhteessa tavoitteisiin.
  2. Pelkkä tuloksen arvioiminen ei riitä, vaan palautteen avulla on pystyttävä parantamaan seuraavia suorituksia.
  3. Palautteen pitäisi olla positiivista ja kannustavaa.

Tavoiteasettelu:

Tavoitteet tulee asettaa yhdessä maalivahdin kanssa. Näin harjoitteiden merkitys konkretisoituu maalivahdille, jokainen yksittäinen harjoitus tuntuu tärkeältä ja keskittyminen ja motivoituminen harjoitusta kohtaan tulee kuin itsestään. Tavoitteita tulee asettaa eri aikaväleille, jotta maalivahti pääsee nauttimaan tasaisin väliajoin välitavoitteen saavuttamisen tuomasta hyvästä fiiliksestä. Tavoitteiden saavuttaminen on palkitsevaa ja lisää molarin motivaatiota ja itseluottamusta. Tavoitteet tulee pitää realistisina ja mitattavina, jotta niiden saavuttamista voidaan seurata. Realistiset väli- ja pääetapit parantavat itsetuntoa ja lisäävät itseluottamusta tavoitteen saavuttamisen hetkellä. Tavoitteita voi asettaa tuloksiin ja suorituksiin. Koska tulokseen voi vaikuttaa vain suorituksellaan, tulisi tavoitteidenkin pääpaino olla suorituksissa. Tämä opettaa maalivahtia keskittymään oleelliseen.

”Haluan kehittyä maalivahtina” on juhlava, mutta ei kovinkaan konkreettinen tavoite. ”Haluan parantaa liikkumistani tekemällä teränkäyttöharjoituksia vähintään kaksi kertaa viikossa” on jo huomattavasti konkreettisempi, suoritukseen ohjaava tavoite. Tavoitteen mukaiset luisteluharjoitteet tehtyään maalivahti on kauden jälkeen myös kehittynyt maalivahtina.

”Aion torjua 10 nollapeliä / 95%:n tarkkuudella” ovat mitattavia tulostavoitteita. Näihin lukuihin on toki mahdollista yltää, mutta ne eivät viime kädessä ole pelkästään maalivahdista kiinni. Tietyn torjuntaprosentin tai nollapelimäärän saavuttaminen riippuu myös oman joukkueen puolustuksesta sekä vastustajan hyökkäyspelin tasosta. Tavoitetta olisikin syytä muuttaa sellaiseen suuntaan, että sen saavuttaminen riippuisi vain maalivahdin omasta tekemisestä.

Harjoituspäiväkirja:

Harjoituspäiväkirjan avulla valmentaja ja maalivahti voivat seurata ja kehittää harjoittelua. Täsmällisesti täytetty treenipäiväkirja lisää veskarin itsetuntoa, ja jos harjoittelu on ollut laadukasta, myös itseluottamusta. Päiväkirjan avulla harjoittelu on helppo pitää nousujohtoisena.

Harjoituspäiväkirjaan voi kirjata mm. seuraavia asioita.

– Mitä ja milloin on tehty.                       – Harjoituksen / tapahtuman kesto.                       – Tehdyt toistot / kilot / liikkeet / sykkeet jne.                       – Arvio tehdystä suorituksesta.                       – Omat fiilikset ennen suoritusta tai suorituksen aikana.                       – Tavoitteita ja niiden seuraamista.

Treenipäiväkirja konkretisoi maalivahdille harjoittelumäärän ja –laadun. Heikon jakson tullen hän voi selailla tehtyjen harjoitusten määriä, ja vahvistaa omaa itseluottamustaan: ”Olen harjoitellut paljon ja laadukkaasti. Ei siis ole syytä epäillä omia kykyjä.” Päiväkirjaan kirjatut fiilikset ja niistä seuranneet suoritukset parantavat itsetuntemusta.

Maalivahti on psyykkinen ja fyysinen kokonaisuus; ilman toista ei toisestakaan alueesta saada kaikkea tehoa irti. Loppujen lopuksi sama koskee myös psyykkisten ominaisuuksien valmentamista. Sen ei tarvitse olla pelkästään muusta valmennuksesta irrallista toimintaa, vaan ominaisuuksiin voi vaikuttaa jokapäiväiseen harjoitteluun liittyvillä arkisiltakin tuntuvilla keinoilla.