Hyvän tuurin merkitys

[Jamo Hautakoski]

Terve
Pitää avata uusi topic tärkeästä aiheesta:
Onko teillä samanlaisia kokemuksia mitä mulla oli eilen illalla sarjapelissä?
Joskus on vaan sellainen ilta että on ihan käsittämätön tuuri.
Kiekot jotka muuten pomppivat torjunnasta sisään tai valuvat jostain ihme rakosesta maaliin, tarttuvat kiinni, pomppivat pois maalilta tai osuvat senverran johonkin suojaan että lipuvat maalin ohi. Jopa sellaiset kiekot jotka tulevat ruuhkan takaa ja joita ei näe ollenkaan osuvat jollain ihme tavalla suoraan rällään tai syliin tai jopa maskin kautta yli maalin. Lisäksi muutama tolppa josta kiekko pomppaa ohi maalin eikä edes maalin eteen.
Oikein nauratti pelin aikana kun tuntui ettei kiekko löydä millään tietään maaliin vaikka itse oli välillä varma että kiekko on maalissa.
Voitettiin 5-3, mutta oltaisiin voitu hävitä 10-5 huonommalla tuurilla.
Että joskus näinkin.
Jamo

[ProGoalie]

No mullakin on välistä tälläisiä päiviä ei oo vaan peleihin sellaista päivää tarttunut (tänä vuonna) .
Mulla se nostaaa isteluottamustakin ihan sikana

[beaver]

Hieno homma, että Jamokin heräilee syysuniltaan
Kyllä sinä nyt olet aivan hakoteillä. Mikä liikkeessä, liikkuvuudessa ja nopeudessa hävitään, voitetaan loistavalla pelisilmällä: pelinluku, sijoittuminen ja oikeiden torjuntojen valinta oikealla hetkellä.

Tässä sinun tapauksessa on juuri tästä kysymys. Tuurilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Ei kannattaisi päätä moisella vaivata.
Ei muuta, kuin tukka hyvään asentoon ja kello näkyviin, niin saadaan kuva lehteen.

[Cheese]

Joskus treeneissä olin kaksi-nolla harjoituksessa todella usein myöhässä mutta en päästänyt yhtään maalia. Kiekot vain pomppivat suojiini tai maalin ohi ja pelaajat myös huomasivat tämän ja kyselivät treenien jälkeen: "Miten sulle ei menny yhtään maalia edes tyhjästä maalista."

[Jani]

Beaver kirjoitti:
"Kyllä sinä nyt olet aivan hakoteillä. Mikä liikkeessä, liikkuvuudessa ja nopeudessa hävitään, voitetaan loistavalla pelisilmällä: pelinluku, sijoittuminen ja oikeiden torjuntojen valinta oikealla hetkellä."

"Tässä sinun tapauksessa on juuri tästä kysymys. Tuurilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Ei kannattaisi päätä moisella vaivata."

Taisi mennä Hannulta tuo Jamon pointti vähän ohi...ellei sitten vitsinä kommentoinut. Kyllähän kaikki "virheet" saa rationaalisesti perusteltua väärällä sijoittumisella yms., mutta Jamo halusikin tuoda esille maalivahtipelaamiseenkin välillä liittyvää "huonoa tuuria" eli niitä harmaita päiviä/pelejä, joilloin kiekko yksinkertaisesti tuntuu pomppivan ihan oudolla tavalla (siis ennen pitkää maaliin). Silloin jos koskaan tuntee itsensä pelleksi.

Varmaan jokainen muistaa vaikkapa Tommy Salon "hörpyn" Ruotsin maajoukkueessa arvokisojen ratkaisuhetkellä, joten sattuu niitä pro-kavereillekin välillä.

Eipä siinä itsellä tule muuta tehtyä kuin tuumailtua että "Jaahas, taas näitä päiviä...no treenaaminen ei ainakaan lopu", samalla kun kaivaa sitä kolmatta hörppykiekkoa verkosta ja katselee sivusilmällä kenttäpelaajien kysyviä ilmeitä. Saahan siinä hieman hajontaa omaan suoritusvarmuuteensa, niin eipähän tule isompaa tarvetta lähteä rotsi auki seuraavaan otteluun.

Siis erinomaisen terve kokemus, sopivan harvakseltaan ilmaantuessa.

[Jamo Hautakoski]

Moi
Toinen tähän asiaan liittyvä juttu on se että toisina päivinä kiekot näkee paremmin ja ne tuntuvat " suurilta". Välillä taas tuntuu ettei näe kiekkoa ollenkaan ja epävarma olo vaan pahenee ja pahenee.... Kaikki kiinni tietysti vireystasosta, päivillä on eroa.
Jamo

[korppu]

Moi
Toinen tähän asiaan liittyvä juttu on se että toisina päivinä kiekot näkee paremmin ja ne tuntuvat " suurilta". Välillä taas tuntuu ettei näe kiekkoa ollenkaan ja epävarma olo vaan pahenee ja pahenee.... Kaikki kiinni tietysti vireystasosta, päivillä on eroa.
Jamo

Yhdyn tähän 100%:sesti. Alkukaudesta tuntui, että kiekko katoaa, kun se lähti lavasta, mutta nyt se on vähentynyt, kun on saanut pääkoppaa kuntoon.

[beaver]

Jani, ei tainnut mennä Jamon pointti ohi minulta. Siinä Jamon viestissä oli siinä alussa sellainen hymiö.

[yage]

Moi
Toinen tähän asiaan liittyvä juttu on se että toisina päivinä kiekot näkee paremmin ja ne tuntuvat " suurilta". Välillä taas tuntuu ettei näe kiekkoa ollenkaan ja epävarma olo vaan pahenee ja pahenee.... Kaikki kiinni tietysti vireystasosta, päivillä on eroa.
Jamo

Tuo on niiiiiiin tuttua.
Pääkopastako se sitten on kiinni, vai mistä?
Sellane ON/OFF juttu se on. Lääkkeitä tähän ei kai ole keksitty.
...No joskus muutaman päivän lepo auttaa ja joskus joutuu hakee poltetta muulla tavoin. Esim uusimalla kamoja.

[Mr. HooVer]

Sellane ON/OFF juttu se on. Lääkkeitä tähän ei kai ole keksitty.

Kyllä on keksitty. Laita lasilliseen kuumaa vettä Panadol Hot, pari aspiriinia, hevostabletti ja jalapeno. Juoma kaikkineen päivineen tuulensuojaan ja on/off-tyyppiset jutut unohtuu.

[Cheese]

Sellane ON/OFF juttu se on. Lääkkeitä tähän ei kai ole keksitty.

Kyllä on keksitty. Laita lasilliseen kuumaa vettä Panadol Hot, pari aspiriinia, hevostabletti ja jalapeno. Juoma kaikkineen päivineen tuulensuojaan ja on/off-tyyppiset jutut unohtuu.

Ei kyllä tunnu olo epävarmalta kun on tuon juonut

[Blocker]

Sellane ON/OFF juttu se on. Lääkkeitä tähän ei kai ole keksitty.

Kyllä on keksitty. Laita lasilliseen kuumaa vettä Panadol Hot, pari aspiriinia, hevostabletti ja jalapeno. Juoma kaikkineen päivineen tuulensuojaan ja on/off-tyyppiset jutut unohtuu.

Ei kyllä tunnu olo epävarmalta kun on tuon juonut

Johtunee siitä ettei siinä kohtaa tunnu enää yhtään mitään

[no goalie no game]

Tuli suuri tarve laittaa kommentti tähän... eli joskus (onneksi harvoin) noin kerran kaudessa tulee sellainen harrasteilta, että menee aivan käsittämättömiä kiekon liruja maaliin. Eli päinvastoin kuin Jamon ekassa viestissä. Siis sellaiset vedot jotka normaalisti saa kiinni, pysähdyt torjunnan jälkeen ajatellen että kiekko on sylissä, housuissa, hanskassa tai jossain ja sitten näet sen lipuneen viivan yli selkäsi taakse. Ja näitä jos tulee 7kpl peräkkäin voi alkaa pikkasen syömään miestä.
Vireystaso tosiaan voi vaihdella, mutta kun on käynyt niinkin että vaikka väsyneenä ajelee hallille, pelaakin ihan hyvin,tai joskus käy sitten kuten kuvailin. Sitä vain ei ikinä oikein varmaksi tiedä miten käy, mutta kuten sanoin onneksi noita sysimustia iltoja ei tule kuin kerran kaudessa. Ja mikä ihmeellisintä, vuoron aikanakin saattaa tapahtua tason vaihtuminen ääripäästä toiseen. Suurimman selityksen kyllä laittaisin ajoittaisen väsymyksen piikkiin.
Ja kaikeksi onneksi kuitenkin joskus tulee noita Jamon kuvailemiakin iltoja joiden vuoksi jaksaa pelaamassa käydä .

[lexa]

Mä olen ainakin alkanut kiinnittämään huomiota enempi siihen miten puen varusteet. Kun laitan ensin oikean luistimen jalkaan, sitten vasemman niin peli kulkee paljon paremmin. Housut olen pukenut ennen luistimia.
Sellaisena päivänä kun puen luistimet ennen munareita ja housuja, niin kaikki menee.
Hahhohehho!
Oikeastaan se on paljon kiinni miten on saanut nukuttua ja painaako tuhat asiaa mieltä.

lexa

[sewe-68]

Kun muistaa päivittää varusteita sopivasti, niin pysyy pelivirekin kunnossa...


Tai siis no...nythän minulla on ollut hetken aikaa Lexan-Köpin kautta minulle kulkeutuneet 37" Velot ja kolme voitettua peliä ja parit moraalisesti voitetut harjoitukset takana.

Tänään oli kyllä kaiken huippu, kun harjoituksissa tuntui kaikki onnistuvan. Muutama oikeasti hyväkin torjunta, mutta muutama semmoinen ettei lopulta ollut oikein hajuakaan missä kiekko oli, kunnes se oli vastapäisessä maalissa.

Mustat ja valkoiset piti olla kutakuinkin tasavahvat ja valkoisilla muutama oikein "paha" laituri. Minä mustien maalissa. kaksi kertaa tuli oikealta "paha" mies ja veti kohtalaisen ylämummo-yrityksen tuohon korvan juureen. Molemmissa räpylä ei kiekkoa saanut, vaan se jäi käsivarsisuojan ja räpylän varren väliin sopivasti puristuksiin eikä tippunut edes riparia kärkkyvälle hyökkääjälle. Normaalistihan kiekko olisi mennyt korvan juuresta maaliin.

Läpiajoja tuli useampi, mutta jotenkin pysyi jopa 5-hole kiinni ja yksi tuli torjuttua mailan varrella yläkulmasta - tästä tuli jo hiukan kommenttiakin että kauanko tuota tuuria voi kestää

peli sinällään oli meille hiukan paremmin hallussa, mutta kyllä valkoisillakin oli omat paikkansa. Kun 50 minuuttia oli pelattua peli oli kuitenkin jotain 11 - 0. Tunnelmat valkoisten vaihtoautiossa olivat hiukan kireät ja toisaalta maalin suulla kohtalaisen lämpimät. Luonnollisesti nollapelin rikkoi hyvinkin tuttu mies ja hyvinkin tutulla maalilla eli meidän ehdottomasti kuuluisin vanhan aikaisen kiepsauttaja kiersi maalin ja luistimen altahan se lurahti sisään, vaikka luulin olevani hyvin mukana tilanteessa - tässä vaiheessa siis tuuri petti.

Lopulta harkat päättyivät 13 - 1 ja tuohon oli kyllä tuurillakin osuutensa, kun toisessa päässä sattui vielä pari huonoakin tuuria.

Niin ja olihan minulla uutena tuo RBK paitamallinen kaulasuoja ja sitä voi kyllä suositella vilpittömästi.

Ja toisaalta kyllä valkoisten jätkät vi**uilivat pukukopissa ennen vuoroa siihen malliin, että ihan kiusallani pidin heitä pihdeissä kentällä. aikoivat ottaa tuosta vit*uilusta tavan ennen pelejä, jos sillä on noin suotuisa vaikutus esityksiin?

t.Sewe