Jukka Ropponen wrote:Lukekaa tämän aamun Hesarista tapparan A.n maalivahdin juttu halusta lähteä jenkkeihin yliopistoon. Kaveri oli ollut vaihto-oppilaana ja saanut sitä kautta kipinän & mahdollisuuden. Hyvin kuvaavaa että mahdollisuudet aukeavat kun menee sinne esille. Siksi minäkin olen suosittanut kokeilemaan siellä pelaamista jo juniorina jotta pääsee näytille.
Noniin tervehdys kaikille!
Eli olen kyseinen henkilö, ja ajattelin että voisin kertoa vähän itsestäni tänne (jos ketään nyt erityisemmin kiinnostaa).
Pelasin kautena 2006-07 Tapparan B:ssä, ihan kohtalaisella menestyksellä. Mutta jotenkin kyseisen seuran touhu alkoi maistua puulta; valmentajat vanhanaikaisia jne... Isäni oli ehdotellut vaihto-oppilaaksi lähtemistä jo jonkin aikaa, ja erityisesti Pohjois-Amerikkaan, jääkiekon takia.
Ensiksi otin yhteyttä AFS:ään, ja he kertoivat pystyvänsä järjestämään minut Quebeciin. Pari vuotta ranskaa lukeneena olin vähän epäileväinen pärjääväni, ja kun he sanoivat että ne ei pysty takaamaan joukkuetta ennen paikalle saapumista, niin luovuin heidän reitistään.
Sitten juttelin erään agentin kanssa, ja hän sanoi kysyvänsä USHL-joukkueilta paikkaa. Mutta valitettavasti yksikään joukkue ei halunnut "ostaa sikaa säkissä", eli sekin tyssäsi siihen. Jälkeenpäin katsottuna hyvä niin, sillä en olisi missään nimessä ollut kyllin hyvä siihen liigaan.
Sattumoisin eräs joukkuetoverini mietiskeli myös jenkkilään lähtemistä, ja päädyin sitten seuraamaan hänen polkuaan. Hän oli jo aika pitkällä prosessissa, ja mulla oli kiire täyttää kaikki paperit ja kuvaamaan ns. "try-out -video". Firma joka järjesti tämän kaiken oli Universal Players.
Pyörä alkoi pyörimään, ja kesä meni hyvin nopeesti. Yhtäkkiä olinkin jo laskeutumassa Salt Lake Cityyn. Puuduttava 22h reissu Hki-Vantaalta kului yllättävän nopeasti, kun oli niin monta suomalaista mukana. Meidän joukkueessamme pelasi aluksi 5 suomalaista plus minä, yksi meidän U16-joukkueessa sekä yksi farmijoukkueemme U16:ssa.
Sarja oli Midget Major AAA, ja taso oli hyvin ailahtelevaa(110 joukkuetta sarjassa), mutta kärkipään joukkueet vastasivat melkein A:n SM-tasoa.
Vuoteni siellä sai minut kiinnostumaan yliopisto-jääkiekosta, ja toivon mukaan näette minut siellä vielä joku päivä. Suosittelen lämpimästi P-Amerikkaan lähtemistä; kasvat ihmisenä, opit kieltä sekä kulttuuria, ja opit nämä liigasysteemit ja yliopistoasiat. Parasta P-Amerikassa on se, että siellä on niin monta sarjaa, että jokaiselle löytyy varmasti sopiva!
College-hockey on erittäin arvostettu asia siellä, ja toivon että asia olisi näin myös täällä Suomessa. Koitan olla jonkinlainen pioneeri tässä asiassa ja innostaa ihmisiä esimerkilläni!
Tekstini on hyvin rikkonainen ja tästä puuttuu varmasti paljon asioita, pahoittelen etukäteen! Luen mielenkiinnolla tulevia postauksia ja koitan olla avuksi
