GoaliePro

Morjens. Olen aloittanut tällä kaudella 10-vuotiaiden maalivahtien valmennuksen ja mielelläni kuulisin täällä kokeneemmilta valmentajilta vinkkejä mitä kannattaa pojilla harjoituttaa. Esim. mitä on hyvä alkulämmöissä tehdä, ja hyviä kehittäviä perusharjoitteita. Maalivahtien taitoero on joukkueessa tietenkin aikalailla isohko.

Ensin ainakin kiekot b-pisteiden väliin ja siitä lämmittelyvetoja kintaille. Perus kierrot: yksykköset yksnolllat --> sano pelaajillle että eivät tuu metrin päähän ja ammu siitä puhelimeen vaan laukaus jo ennemmin ja näin maalivahti saa hyvien lämmittelyvetojen lisäksi itsevarmuutta eikä ala pelkäämään kiekkoa.

Liikkumisharjoitteet on tärkeitä! Esim. molemmille b-pisteille laukoja ja vuorotellen molemmat laukovat. Maalivahti tekee torjunnan jäissä mutta nousee pystyyn la liikkuu toisen kiekon tielle pystyssä. Pystyssä liikkuessa pitää olla myös torjunta-asento. 5-10 laukausta molemmilta puolilta. Erittäin raskas harjoite pitkän päälle; huolehdi riittävästä palautumisajasta (mv:t vuorottelee). Ja laukaukset maalivahdin tason mukaan, turha alkaa ampumaan liian kovaa --> kiekkopelkoa. Näytti videokin löytyvän: http://www.youtube.com/watch?v=MtfIKea4lyc

Itselläni tämä aihe on myös ajankohtainen. Ensikaudella olisi tarkoitus aloittaa -02 syntyneiden maalivahtien valmennus. Perhe ja työsyistä käyn harjoituksissa vetämässä veskareille 1-2 kertaa viikossa treenit. Tähän pyytäisinkin ideoita kokeneemmilta valmentajilta. Olen miettinyt, että kannattaisiko vetää oheis/jääharjoitukset vaikka kuukauden jaksoissa, eli esimerkiksi tässäkuussa keskitytään oheisissa ja jäällä johonkin tiettyyn ja samankaltaiseen harjoitukseen ja aiheeseen ja ensikuussa taas vaihdetaan harjoitusta ja aihetta? Ja näin menisi koko kauden läpi. Jonkinlaiset pohjat on pojilla jo olemassa, mutta varsinaisesti eivät ole koskaan olleet joukkueharjoitusten lisäksi maalivahtivalmennuksessa. Kannattaako/pitääkö aloittaa tässä tapauksessa ihan perusjutuista eli peliasennosta lähtien? Mitenkä sitten tekniikoiden kanssa? Vieläkö tämän ikäisillä pitäisi keskittyä ihan perusliikkumiseen ja torjuntoihin pystyssä ja jäissä vai kannattaako ottaa jo jossain vaiheessa enemmän pelitilanne harjoituksia tai mailapelitreeniä?

Syksyllä olisi tarkoitus käydä siinä maalivahtivalmennuksen peruskoulutuksessa jonka oikeaa nimeä en nyt muista, mutta seura kustantaa sen, jos sitoutuu seuraan ainakin kahdeksi vuodeksi.

Aika hiljaista on täällä ollut, mutta kysyn vielä toistakin asiaa.

Onko täällä ketään Jukan lisäksi, kuka valmentaisi ammatikseen? Minkälaiset mahdollisuudet yleensä on päästä tekemään valmennushommia ihan työkseen ja mitenkä tuo homma yleensä etenee? Käy kaikki koulutukset ja kurssit ja koittaa vaan päästä kokoajan eteenpäin? Itseäni tuo kiinnostaisi ihan älyttömästi.

Tämä on Ropposen firman keskustelupalsta. Tuskin siis täällä muita ammattivalmentajia juurikaan keskustelussa käy. Puoli- tai neljäsosa-ammatikseen tekeviä kyllä silloin tällöin jokunen on.

Pitkä tiehän (tosi pitkä) se on ammattivalmentajaksi, varsinkin jos takana ei ole omaa pelaajauraa huipulla, ja lisäksi pitää aina silloin tällöin käydä hyvä "flaksi" eli onneakin pitää olla.

Täyspäiväisiä ammattilaisvalmentajia ei taida olla yhtäkään, Jukka Ropponen mukaan lukien, vaan valmennus on päätoimen ohella enemmän tai vähemmän harrastusluonteinen juttu, kuten tuossa edellä mainittiinkin.

Aiempi pelaajatausta auttaa varmasti valmentajanpaikan saantia ajatellen, ja periaatteena on että korkeammalla sarjatasolla pelaajaura edistää valmentajapaikan saantia keskimäärin enemmän kuin harrastusluonteisempi pelaajaura. Esim. Ari Sulander valittiin U20-maajoukkueen maalivahtivalmentajaksi ilman erityistä aiempaa meritoitumista tai varsinaista kouluttautumista valmennuspuolella. HIFK:n Jan Lundellin kohdalla liigavalmentajan pesti samaten alkoi ilman mainittavaa valmentajahistoriaa.

Liigaseurojen varsinaisten MV- tai apuvalmentajapestien lisäksi muutamalla isommalla seuralla on maalivahtivalmennuksen koordinaattorin tehtäviä päätoimisten juniorivalmennuspäälliköiden tehtävien tapaan, ja näissä työmäärää on mietitty siten että niistä maksetaan jonkinlaista palkkatuloa, jolla saattaa tulla toimeen.

Käytännössä lienee helpointa perustaa valmennuspalveluja tarjoava yritys ja tarjota palveluitaan seuroille rahaa tms. korvausta vastaan. Yrittäjänä voi myös järjestää yksittäisiä valmennusklinikoita tms. joukkovalmennustapahtumia, joista kerää osallistumismaksuja, ja myy oheistuotteita kuten jääkiekkovarusteita jne. joko itsenäisenä maahantuojana tai varustemerkin jälleenmyyjänä. Todennäköisesti ansiot tulevat tällä tavoin melko pieninä murusina sieltä täältä ja muidenkin lajien valmennusta tms. voi olla mielekkään toimeentulon kannalta tarpeen tehdä, mutta ainakin on näinkin mahdollista tehdä itseään kiinnostavaa työtä.

Ammattivalmentajuudesta Suomessa on tehty yleisempiä selvityksiä, ja niistä viimeisin on vuodelta 2012:

(http://www.urheilututkimukset.fi/media/ ... _73973.pdf)

Kiitoksia vastauksista.

Joo lähinnä itsekkin tarkoitin tuolla "ammattivalmentamisella" juuri jonkinlaista sivutuloa, vähän huonosti kirjoitin tuon. Ei tosiaan taida kovinkaan monet elää sillä kuitenkaan. Itsellä tosiaan olisi nyt mahdollisuus lähteä mukaan valmennukseen ja sitä kautta päästä noille kursseille. Olen nyt 25-vuotias ja tekisi mieli kokeilla miten pitkälle tuossa hommassa voisi päästä. Aikaa vielä olisi, jos tämän ikäisenä aloittaa. Kovaa hommaahan se on ja pitää olla tuuriakin mukana.

Ei tässä junioripuolella ainakaan rikastumaan pääse, kilometrikulut saanee osittain edes pois. Mulla nyt toinen vuosi menossa juniorimaalivahtien kanssa. Viime vuonna olin apuvalmentajana maalivahdeille 02-ikäluokassa ja tänä vuonna mun vastuulla on 04-ikäluokan maalivahdit.

Vaikka tällä ei rahaa tienaakaan, niin onhan tämä todella palkitsevaa työtä ja on oikein ilo silmälle, kuinka innokkaita nuo nassikat ovat. Mullakin on tänä vuonna 5 maalivahtia 04-ikäluokassa ja taso heittelee paljon. 2 maalivahdeista ovat teknisesti todella hyviä ja 3 kanssa saakin sitten tehdä töitä ihan urakalla jo perusasioissa kuten maila jäässä, käsien asento, liikkuminen..... Mutta eteenpäin on jokaisen kanssa menty jo parissa kuukaudessa ja homma jatkuu edelleen...

Vähän menee offttopiciksi, mutta kun täällä mv-valmentajien korvauksista sopivasti puhutaan, niin kirjoitetaan nyt tänne.

Oman tilanteen myötä olen kartoittanut useista seuroista mahdollisuutta valmentaa kokopäiväisenä A-B junnu tasolla. Vaikka seurojen haluttomuus maksaa mv-valmentajalle palkkaa onkin ollut hyvin tiedossa, nyt omien kokemusten perusteella olen tullut johtopäätökseen, että kyse on vain ja ainoastaan arvostuksen puutteesta. Mikä on tietysti "maalivahtimaa" suomessa aika omituista. Ollaanko täällä liian tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen, joka ei sekään ole kansainvälisesti enää yhtä hyvä kuin 5-10 vuotta sitten?

Jos liigaseura panostaisi kokopäiväiseen mv-valmentajaan esim. A-junnuissa, takuuvarmasti palkkaus maksaisi jollain välillä itsensä takaisin. Jos liigaan saataisiin nostettua esim. 4-5 vuoden välein oma kasvatti, olisi se samantien säästöä 100 000 - 200 000 euroa. Jos tämä mv saisi vielä NHL-varauksen, tipahtaisivat seuran tilille myös kasvattajakorvaukset. Siinä saisi korvattua aika monen vuoden mv-valmentajan palkan. Kukaan valmentajahan ei junnutasolla kuitenkaan tällä duunilla rikastumaan pääse, eikä toivottavasti yritäkkään.

Myös se fakta, että Suomi on jäämässä mv-tuottajamaana jo ainakin Ruotsin jalkoihin, puolustaa sitä väittämää, että myös junioreihin on saatava kokopäivätoimiset valmentajat.

Kuinka pienissä junnuissa sitten pitäisi palkatut valmentajat olla, sitä en osaa suoraan sanoa. Varmaa on kuitenkin se, että nykyisellä järjestelyllä ja palkkauksella emme pysty tarjoamaan parasta mahdollista valmennusta tulevaisuuden huippumaalivahdeille.

Olet Ale asian ytimessä.

Sivutoimisesti (käytännössä kilometrikorvaustalkoilla) valmennustyötä jaksaa aikansa harrastaa, mutta jossakin vaiheessa moni valmentaja varmasti pohtii valmennusharrastukseen kuluvan ajan ja siitä saatavan hyödyn välistä suhdetta. Ammattimaisempi valmennusote vaatii toisaalta enemmän aikaresurssia, opiskelua ja kouluttautumista, mikä voi toisaalta on juuri se tie, jolla valmentaja kehittyy ja voi tarjota enemmän valmennettavilleen.

Valmennus, raha ja ammattimaisuus -aiheeseen liittyen Mikko Mäntylä pitää hyvää blogia, jossa hän käsittelee valmennukseen liittyviä aiheita. Ja vaikka Mäntylä onkin koripallovalmennuksen parissa meritoitunut, monet valmennukseen liittyvät teemat sopivat myös jääkiekkovalmentamiseen.

http://ainaennenkin.fi/miksi-valmennust ... -huonosti/

Kiitos linkistä Jani. Todella hyvä kirjoitus.

Mv-valmennuksesta vielä, jos/kun kaikki seurojen toimijat myöntävät että mv on joukkueen tärkein pelaaja, miksi tämän valmentamiseen ei panosteta nykyistä enempää? On hyvä että pelaajille on taitovalmentajia yms. ylimääräistä valmennusta joukkuetreenin oheen, mutta täysin käsittämätöntä ettei pelin tärkeimmällä paikalla pelaavalle tälläistä mahdollisuutta ole.

Ai niin, se arvostus...