Yleisesti ottaen tuntuu, että tästä käsien asennosta tehdään välillä liiankin isoa voodoojuttua. Menestyviä veskareita näkee pelaavan niin kädet edessä kuin kädet kiinni kropassakin tai jotain siltä väliltä. Kaikki perustuu aina veskarin omiin vahvuuksiin ja myöskin sarjojen vaatimuksiin.
Käsien eteenpäin työntäminen perustuu periaatteessa kahteen asiaan:
1. Kropan edestä torjumiseen, eli käsille jää enemmän tilaa liikkua esim. patjojen ja pään eteen.
2. Kasvavaan peittopinta-alaan, eli lähempänä kiekkoa olevat kädet peittävät tietysti enemmän. Yleensä tähän liittyy vielä kiekollisen voimakas haastaminen omalla liikkumisella
Karvalakkimallinen plussat/miinukset:
+ Isompi peittopinta-ala
+ Parempi kiekkokontrolli
- Haastetta liikkumiselle, kun kädet ovat kunnolla irti kropasta
- Kainaloihin/käsien ja kropan väliin jää helposti tilaa
Esim. Ruotsissa veskarit (tai esim. Phoenixin Smith) taas pelaavat pitkälti kädet kiinni kropassa luottaen "boksin" peittoon:
1. Kyynärpäät kiinni kropassa, tiivis paketti ja liikkuminen helpompaa, koska kädet eivät toimi vipuvartena
2. Usein tähän yhdistyy syvemmällä pelaaminen ja keskitytään maalin keskelle sijoittumiseen
+ Tiivis paketti keskellä maalia
+ Tasapainoisempaa liikkumista, pysyy nopeassa pelissä hyvin mukana
- Reaktiotorjunnat ja kiekkokontrolli heikkenee
- Peittopinta-ala on pienempi
Nämä jutut ei siis ole ihan näin yksinkertaisia ja yhtä oikeata kaikille sopivaa tapaa ei ole varmaan olemassakaan. Näkemyksiä, uskomuksia ja tuloksia on kaikenlaisia. Avoimin mielin vain eteenpäin omaan juttuun luottaen!