Säännöllisyys suhteessa veteraanien pelin tasoon jne

[Jukka Ropponen]

Tämä ketju siis meille kaikille veteraaneille joilla on jo loistava tulevaisuus takanapäin, mutta kiekko on edelleen kivaa ja vetää jäille.

Itse olen huomannut todella voimakkaasti kuinka säännöllisyys vaikuttaa oman pelaamiseni tasoon ja sitä kautta myös pelistä nauttimiseen. 1 tai 2 kertaa viikossa tekee vielä sen että ei aina oikein kolahda ja pelaaminen on hiukan hakusessa. Vielä kun jää viikko tai 2 väliin, niin tuntuu kuin aloittaisi uudestaan.

Nyt taas kun on päässyt säännöllisesti 3/4 kertaa viikossa pelaamaan alkaa homma toimia (oma subjektiivinen käsitys ), mutta erityisesti alkaa pelaamisesta taas nauttia aivan eri lailla ja nyt katselee jo kelloa välillä että ei kai tämä sessio vielä lopu kun aiemmin sitä katsoi hiukan toisella lailla ollessa aika puhki joka kerta.

Onko muilla samanlaisia kokemuksia/tuntemuksia?

Jukka

[raZor]

Minä olen kyllä huomannut saman vaikka minulla ei olekaan taustalla loistokkaita vuosia, tuskin niitä edestäkään löytyy sen koommin
Mitä vähemmän jäitä sitä huonommin kiekko tatttuu ja sitä epävarmempi olo on tolppien välissä.
Jos ja kun saa sellaisen menon päälle, että jäitä on viikossa jopa se 3-4 kertaa niin tällöin kyllä huomaa eron. Sitä jaksaakin paremmin, kyllähän se kunto versinkin henkinen kunto moisella jäämäärällä kehittyy ja kohoaa.
Sekin olen huomanntu kohdallani todeksi, että mitä enempi taitoa ja vauhtia kentältä löytyy niin sitä paremmin itsekin suoriutuu. Peli on vaan selkeämpää ja siten mielekkämpää pelata. Harrastesarjassa kun usein sitä kiekko koitetaan kantaa reppuselässä maaliin. Toisin Kun taas taitoa ja vauhtia lisätessä vetoja alkaa satamaan, joka taas sopii minulle, enempi kun paremin. Mitä enempi kiekkokontaktia, sitä parempi tuntuma kiekkoon.

Nyt menee vähän ohi aiheen mutta hieman kylmää tämä tilanne kun ei ole joukkuetta tai remmikään alla, jonka kanssa pääsisi edes kerran viikossa jäälle. Jyväskylän jäähallitilannekin on todella surkeassa jamassa. Kilpahallin lisäksi "keskustassa" on harkkahalli, jossa 2 jäätä, jotka normaalisti ihan täyteen bookattuja mutta nyt harkkahalli on ollut koko kesän remontissa ja taitaa remontti jatkua vielä pitkälle syksyyn, jonnekin lokakuun lopuille ainakin. Löytyyhän vähän kauempaa peurungasta jää mutta ei se jäävuorojen tilanne sielläkään yhtään parempi ole.

Jäitä odotellessa siis..

[Jukka Ropponen]

Nyt menee vähän ohi aiheen mutta hieman kylmää tämä tilanne kun ei ole joukkuetta tai remmikään alla, jonka kanssa pääsisi edes kerran viikossa jäälle. Jyväskylän jäähallitilannekin on todella surkeassa jamassa. Kilpahallin lisäksi "keskustassa" on harkkahalli, jossa 2 jäätä, jotka normaalisti ihan täyteen bookattuja mutta nyt harkkahalli on ollut koko kesän remontissa ja taitaa remontti jatkua vielä pitkälle syksyyn, jonnekin lokakuun lopuille ainakin. Löytyyhän vähän kauempaa peurungasta jää mutta ei se jäävuorojen tilanne sielläkään yhtään parempi ole.

Jäitä odotellessa siis..

Toi on kyllä ikävä tilanne. Täytyy olla kiitollinen kuinka hyvä tilanne täällä Espoon suunnalla oikein onkaan. Kohta kun vielä aukeaa 2 uutta rataa Leppävaaraan niin homma vaan paranee. Tälläkin hetkellä meillä on ikis porukalla mm ti 19:00, La 13:30 ja su 21 jäät, eli aika hyviä aikaoja täällä saa.

Joka tapauksessa tuntuu ihan kivalta olla jäällä vaihteeksi suht säännöllisesti, vaikka sen mukana taas pientä polvivaivaa eli vanhat polvituet taas kaievttu naftaliinista.

Jukka

[Jamo Hautakoski]

Moi
Kompaan Jukkaa tässä. Parhaimmillani kävin jäällä 6-8 kertaa/vko, joka tapauksessa keskimäärin 5 kertaa. Silloin peli sujuu ihan toisella tavalla kuin viimekauden alle 1 x/vko tahdilla.
PK-seudulla on krooninen maalivahtipula näin "harjoituskaudella " kun tarvitaan joka treeneihin 2 veskaria/joukkue. Homma muuttuu kun pelit alkaa ja tarve pienenee 1 veska/joukkue.
Nyt saa käydä jäällä niin paljon kuin haluaa, mutta olen rajoittanut homman 2 kertaa/vko joka tuntuu kokonaisajankäytön kannalta mielekkäältä. Parasta tuntumaa ei ehkä tällä systeemillä saa, mutta olen onnekas joukkueiden suhteen. Niisä treenataan vähintään puolet jääajasta ja vauhti on suht. koht kova ( nuoria pelaajia) joten olen ajatellut niin että kaksi vauhdikasta jäätä nuorempien kanssa vastaa aika montaa ikisjäätä. Eli laatu korvaa määrän ajatuksella mennään tällä kaudella.
Jamo

[sewe-68]

Ison talon edut eli firman puolesta ma ja to kiekkotreenit 8:00-9:00. Kun aamusarjan pelit alkavat, niin sieltä hiukan lisää jäitä.

Lisäksi kaukista keskiviikkona 20:30 ja torstaina 21:20 ja sunnuntaina 20:30. Kolmessa kaukisjoukkueessa maalivahtina, jokaisessa pelit puoliksi toisen veskan kanssa, II-div, 35 ja 40.

Kaikkinensa noin 2 kiekkoa ja 1-3 kaukista/ viikko. Tällä rytmillä paikat pysyneet kohtalaisessa kunnossa.

lisäksi hiukan sulkapalloa ja suunnistusta.

Minulla huippuvuodet vielä edessäpäin!

[ZZ]

Paha sanoa mitä tauko vaikuttaisi peliin kun olen ollut monta vuotta jäillä lähes päivittäin parin viikon kesälomaa lukuunottamatta. Mutta siitä huolimatta ainakaan mulla ei pelaamisen taso pysy vakiona vaan valillä sujuu, välillä ei. Juuri nyt ihmettelin tuommosessa löysässä höntsäturnauksessa, että oma pelaamisen taso oli kuin pullopersepaviaanilla vaikka vasta viime viikolla taas meni ihan hyvin puolta nuorempien ja taitavampien kanssa normisäännöillä pelattavissa harkkapeleissä

[Jukka Ropponen]

Se on Hessu aika usein niin että paremman porukan kanssa on helpompi pelata itsekin maalissa paremmin. Johtuu ajoituksesta ja usein siitä että pelataan paljon systemaattisemmin.

Jukka

[Lucky13]

Olen juu huomannut, että mulle toi 3krt/vko on ihan minimi. Ei muuten tunnu pysyvän homma "hanskassa"...

Ja totta on, että mitä systemaattisemmin ja perusjutut taitaen porukka pelaa, sitä paremmin tarttuu. Jää turha funtsailu ja hötkyily pois, voi pelata ns. "omaa peliä". Kun tiedät, että pakki hoitaa hommat niinkuin pitää, onhan se homma paljon helpompaa.

[no goalie no game]

Alkoi pikkasen aamulla "kyrsiä" kun laskin harrastevuoron maaleista (n. 10kpl) että montako tehtiin maalivahdin alueen ulkopuolelta. Vastaus: ei yhtäkään. Että pelkät patjat jalassa olisi taas riittäneet sillekin vuorolle.

Ei kai tässä muuten ottaisi niin päähän mutta kun on tässä nyt ollut vain parin viikon välein vuoroja, ja kolme on jo mennyt päin honkia peräkkäin. Muutamana talvena jo pelannut yhtä vähän, mutta nyt on eka kerta kun huomaa että myös pelituntuman puute saattaa vaikuttaa. Aikaisemmin olen todennut että pitkien taukojen jälkeinen into korvaa tuntuman puutteen, mutta nyt ei tunnu enää siltä.

[Nikke72]

Mulle sopii paremmin vähän rauhallisempi tahti, jäiden määrä on nykyään keskimäärin kahdet jäät viikosssa, kun aiemin tahti oli viidet jäät viikossa. Esikoisen syntymän myötä jätin vuoden 2009 alussa iltajäät lähes täysin pois ja lopetin kaukalopallon pelaamisen.

Kroppa (etenkin lonkat) pysyy paremmin kunnossa, kun jäitä ei ole ihan joka päivä. Aiemmin useaman perättäisen jääpäivän jälkeen nukkumisen kanssa oli ongelmia lonkkien säryn vuoksi.

Toinen seikka, joka puoltaa tuota vähempien jäiden määrä on lisääntynyt uni (lepakko/aamuvuorot > enemmän jäitä = vähemän unta).

Muutoin en oman pelaamisen suhteen ole havainnut, että vähentynyt jääaika olisi heikentänyt peliotteita (pikemminkin päinvastoin).
Se mikä vie pelituntumaa eniten alaspäin on huonot treenivuorot. Huonoiksi treenivuoroiksi lasken tässä yhteydessä sellaiset jäävuorot joilla a) ei ole kahta veskaria b) ei ole riittävästi vaihtomiehiä c) ei ole kahta veskaria eikä riittävästi vaihtomiehiä. Näissä peli menee kikkailuksi ja varsinkin aamujäillä on tympeää repiä nivusia hajalle kun kiekkoa yritetään kuljettaa maaliin eikä vetoja tule lainkaan.

Periaatteessa tekisi mieli käydä enemmän jäillä, mutta olen yrittänyt olla ahnehtimatta jäitä, jotta pysyisi lonkat kunnossa ja unenmäärä riittävänä.

-Nikke

[yep1000]

Onneksi joillakin on hyvin asiat ja on jäitä kolme tai neljä kertaa viikossa. Itselläni jäät on kahdesti viikossa. Työpaikka antaa käyttä 2 tuntia työaikaa urheiluun viikossa ja jäät onkin työporukan. Kummatkin jäät ovat kuitenkin viikolla ja työaikaan joten aina ei ole mahdollista päästä kummallekin jäälle. Lisäksi vielä yhtenä päivänä tarvitsisi päästä säbä maaliinkin joten kaikkeen ei aika riitä vaikka niin toivoisikin.

Halu olisi pelata enemmän ja varsinkin illalla, mutta ei ole tullut mahdollisuuksia. Kesällä halu olisi rullakiekon suuntaan, muttei tunnu Turun suunnalla olevan liikaa tilaa joukkueissa veskareille. Jos jollakin on tarveta niin voi ottaa yhteyttä

[2slow4motion]

Tohon pelin nopeuteen kanssa samallainen huomio mitä kovemman ja taitavamman porukan kanssa on pelaamassa sitä paremmin menee. Itse pähkäilin sitä siten että tilanteet tulee nopeesti ja päättyy nopeesti verrattuna johonkin höntsä höntsä hommaan.

Parhaimmillaan kans kun reilusti saa pelata tosin jossain siinäkin kulkee raja 9 tuntia viikossa oli jo pikkasen liikaa ei pää toiminut enää toivotulla tavalla, mut jotkut muutama tunnin vuoro ja pari 2 tunnin vuoroa on ollut mulle viikossa passeli määrä ja nälkään on jäänyt seuraavaan viikkoonkin.

[raZor]

Olen tässä kuluvan kauden aikana huomannut, tullut siihen johtopäätökseen, että lämmittelyvedoilla, niiden laadulla on yllättävä, tai pikemmin, merkittävä korrelaatio itse jään kulkuun, oman pelaamisen suhteen.
Olen kuluvan kauden aikana käynyt viikottain jäällä 1-3 kertaa, keskiarvollisesti 2 kertaa viikossa. Suurin osa treeneistä on on treenipelejä, harrastesarjatasoista menoa, ammattikorkean aamuvuoroilla (mukana kyllä myös 2. ja 3. div. äijiäkin) mutta olen myös treenannut talven aikana 3. divarijoukkueen mukana, jolloin treenit on todellakin treenejä, eikä pelkkää pelaamista.

Jos ja kun usein niin on käynyt, että lämmittelyvedot on sellaisia onnettomia, voimattomia, suurimmasi osaksia läpiajoja siniviivalta, jolloin kiekkoa ei edes ammuta vaan koitetaan veivata kiekko maaliin. Näihin en suostu edes lähtemään mukaan!
Tällöin treenipeli menee hyvin suurella todennäköisyydellä penkin alle, niin omalta osalta kuin usein myös koko joukkueen toimesta.
Jos ei joukkueesta löydy yhtään äijää, joka osais kunnolla ampua tai haluaisi ampua kiekkoa, niin hyvin uein tämä tarkoittaa, että osaaminen niin hyökkäyspäässä ja etenkin puolustuksessa on olematonta ja pelaajat sortuvat aivan käsittämättömiin pelillisiin "ratkaisuihin", jolloin usein omissa soi. Raivostuttavaa!

Mutta sitten kun kohdalle sattuu edes se yksi pelaaja omalle puolelle, joka ymmärtää mitä maalivahti lämmittelyvedoilla haluaa, kiekkotuntumaa ja sitä varmuuttaa kiekon seuraamiseen ja koppaamiseen. Kun tällöin tulee tasaisen varmoja vetojasettejä b-pisteiden tuntumasta, molemmille käsille ja jaloille niin kylläpä sitä kummasti "pelissäkin" sitten kiekko tarttuu ja on varmuutta siihen pelaamiseen ja omaan tekemiseen.
Tämä ei tieteenkään, läheskään aina, tarkoita, että kun yksi äijä löytyy joka osaa ampua, niin , että loput joukkuesta osaisi sitten kiekkoa sen paremmin mutta kun oma peli on kohdallaan ja ajatukset koossa niin ei tuon väliä, kiekko tarttuu.

[juha]

raZorin kanssa täysin samaa mieltä. Hyvillä lämmittelyvedoilla kiekot tarttuvat. Jos luokattomia kuteja niin ei tule mistään mitään. Toinen mikä johtaa samaan tulokseen kuin onnettomat lämmittelyvedot on liiallinen kiire hallille mennessä.

Yllättävän mielialalaji tämä maalivahtipeli.

-juha-

[Jype]

Täytyy sanoa, että entisessä joukkueessani, en viitsinyt edes mennä ottamaan "lämmittelyvetoja" ennen peliä.

Vedot olivat kolmen metrin päästä tai sitten vaihtoehtoisesti yritettiin aina osua maskiin. Saahan sitä niinkin veskarin lämpenemään....

Eikä auttanut, vaikka yritti selittää, että sieltä hiukan kauempaa ja ei ole tarkoitus yrittää tehdä sitä maalia, vaan antaa veskalle tuntuma kiekkoon ja torjuntoihin. Ehkäpä juuri siksi se on entinen joukkueeni.

Täytyy kehua, että kerran olen saanut loistavat lämmittelyvedot. Olin tuuraamassa ikämiespelissä ja eräs Pekka Rautakallio veteli vedot. Tuli muuten kiekot ensin räpylälleni ja sitten kilvelle...ja aina samaan kohtaan!

Ammattimies on aina ammattimies.