Mikke wrote:Minulle voisi antaa vähän vinkkejä miten saisi parhaiten tuota rannelaukausta parannettua. (koska se ei todellakaan ole mitään huippuluokkaa). Tiedän että vanerilta ampuminen on yksi tapa harjoitella, mutta onhan se mielestäni aivan eri asia ampua vanerilta kuin jäältä. Ja rannari on myös mielestäni tekniikasta kiiinni joten miten se kiekko oikein olisi parhaiten aseteltava siihen lapaan jotta se lähtee hyvin?
Olen samaa mieltä kanssasi, että vanerilta / muovilta ampuminen ei vastaa täysin jäätä laukaisualustana. Kuitenkin, se taitaa olla se ainoa tie onneen koska jäälle ei kuitenkaan aina voi päästä.
Itse aloittelin mailapelin tekniikan harjoittelua / tutkiskelua sillä tavoin, että heitin räpylän ja kilven nurkkaan ja ammuin paljailla käsillä paljon. Aluksi pidin mailasta kiinni aivan kuten pelaajan mailasta ja tutustuin eri tapoihin mistä kohtaa lapaa, kuinka pitkä veto / saatto jne.
Hiljalleen (lue: useiden satojen toistojen jälkeen) muutin "räpylä-käden" otetta vastaamaan enemmän ja enemmän laukaisua räpylän kanssa eli "avasin" kämmentä enemmän puristuksesta työntöön / saattoon aivan kuten räpylän kanssakin tapahtuu.
Mä en ole itse ikinä oppinut syöttämään / laukaisemaan maalivahdin mailalla niin, että räpyläkäsi ikäänkuin puristaisi mailan varresta / levikkeestä vaan se räpyläkäsi todella painaa - työntää - saattaa laukaisuhetkellä.
Tämä selostus on varmasti sekava ja vaikea ymmärtää mitä tarkoitan (koitin jopa havainnollistaa itselleni työhuoneessa olevalla mv-mailalla miten tuo räpyläkäsi mailaan asettuu...) mutta itse olen oppinut laukaisutekniikkaa oheisen harjoittelun mukaan ja mukaisella otteella.
Nyt olen kuitenkin huomannut viimenä parina harrastekautena, että mullekin alkaa jostain ihmeen syystä olemaan luonnollisempaa käyttää tuota Turconkin havainnollistamaa "vastaotetta". Johtuuko sitten varustekehityksestä vai voimaharjoittelun jäädyttämisestä jo hyvän aikaa sitten...