GoaliePro

Allekirjoittaneen lonkkaongelmat ovat nyt jatkuneet useita vuosia ja venyttelystä, sekä lantion lihasten vahvistamisesta ei toivottua hyötyä ole tullut. Olisin kiinnostunut kuulemaan muiden maalivahtien lonkkaongelmista ja onko kellään todettu tai jopa hoidettu ahdasta lonkkaa? Ainakin tämän linkin perusteella useilta nhl-maalivahdeilta ahdasta lonkkaa olisi operoitu kirurgin toimesta.

Kyse on siis lonkkamaljan ahtaudesta, joka voi aiheuttaa kiputiloja nivuseen tai pakaralihasseutuun. Diagnoosiin päästään röntgen-kuvan lisäksi muutamilla eri testeillä, jotka ortopedi/tai muu asiansa osaava lääkäri voi suorittaa. Tarkempaa informaatiota antaa magneettikuva, mikäli sellainen on saatavilla.

Itselläni oireena on nimenomaan pakaran ulkosyrjän, sekä gluteus medius -seudulle tuleva kipu, joka provosoituu lonkan sisäkierrossa ja abduktiossa. Nivusia venytellessä kiputuntemus tulee lonkan ulkosyrjälle ja seuraavana päivänä tältä alueelta paikat ovat entistä kipeämmät. Olen myös yrittänyt venyttää lonkan ulko- ja sisäkiertäjiä, mutta tuloksena on aina vain lisää kipua. Muutama asia, jotka ovat helpotusta tuoneet ovat: tulehduskipulääkekuuri + lepo ja tennispallolla/viemäriputkella lonkkien ja etureisien hierominen.

Itse olen asian suhteen tien risteyksessä. Valmista diagnoosia minulle ei ole vielä tehty, mutta epäily oireiden ja aikaisempien kuvantamisien suhteen on vahva. Mikäli FAI-diagnoosin saan, täytyy minun päättää vaihdanko harrastusta vai siirrynkö kirurgin pöydälle tähystettäväksi. Koska kyse ei ole ammattilaisurasta, on operaation hyötyjä ja haittoja punnittava tarkkaan.

Lonkan ja nivusalueen kiputilojen suhteen kannattaa oiretta selvitellä asiantuntijan avulla, mikäli oire ei levolla ja kotikonstein lähde helpottamaan. Mikäli FAI-lonkkaa kivusta huolimatta rasittaa, voi tuloksena olla lonkkamaljan reunuksen repeäminen/kuluminen ja kipujen siirtyminen myös pelikentän ulkopuolelle.

Tässä vielä toinen hyvä kirjoitus aiheesta

Lueskelin tänään töiden lomassa SI-nivelistä, ja kivut saattavat olla jopa virheasentoon vuosien saatossa juuttuneesta lonkan nivel"kolmiosta" johtuvia... Tiedä häntä.

Jos lonkan seutua röntgenkuvataan niin pitäisi vissiin ottaa myös seisaaltaan kuvia että näkee onko lonkka tuolloin vinossa.

Moi,

Nyt oli niin itselle osuva kirjoitus, että piti palata foorumille muutaman vuoden tauolta...

En tiedä onko itseäni vaivannut ongelma täysin sama kuin tässä ketjussa, mutta oireet ja diagnoosi täsmäävät.
Itselläni kyseisen ongelman haitat alkoivat näkyä vasta pari vuotta taaksepäin tapahtuneen nivusvamman jälkeisen jäällepaluun aikoihin. Tästä palasin suoraan lekurille ja silloisen seuran liigatason lääkärit ja fysioterapeutit apuna lähdimme selvittämään kyseistä asiaa. Lonkasta otettiin varjoainemagneetit ja todettiin ahtaus, jolloin sitä lähdettiin hoitamaan fysioterapiassa mobilisoimalla. 2kk mobilisointi ja vesijuoksukuurin jälkeen pääsin takaisin jäälle, eivätkä kivut enää vaivanneet jäällä. Omat huolelliset alkulämmöt ja lonkan alueen lihashuolto ovat tärkeitä. Nykyään kykenen torjumaan melkolailla varomatta lonkkaa ja kivut eivät haittaa jokapäiväistä elämää. Välillä tosin jäätä seuraavana aamuna ensimmäiset askeleet kotoa ulkona ovat täyttä tuskaa, mutta lihasten lämmetessä tämäkin katoaa. Juokse en enää nykyään läheskään niin usein kuin ennen diagnoosia, mutta alkulämmöillä juoksut ja loikat onnistuvat, kunhan määrän pitää sopivana. Itselläni on myös historiaa nivusvammojen kanssa ja jalkateräni ovat hirveintä sorttia lättäjalat mikä on varmasti vaikuttanut tuohon lonkkakivun esiintymiseen ja virheasentoon. Itse kipu esiintyi aina lonkan ulkoreunassa ja lonkissa on vieläkin selvä puoliero, mutta tämän huomaa vain jalkaa "vääntämällä" eikä näin haittaa jäällä toimimista tai yleistä elämää. Toki olen oppinut myös elämään kivun kanssa.
Kyseisessä tapauksessa ei edes harkittu puukon alle menoa, vaan keinona oli fysioterapia. Itselläni tämä tosin tapahtui 14- vuoden iässä ja nyt 16- vuotiaana on taas vamman jälkihoito käynnissä ja itse jäällä on pitänyt opetella toisen puolen varomisesta pois ja alkaa saada muuta ikäluokkaa kiinni. Kyllähän nämä pitkät vammat ikäviä ovat, ja itselläkin lonkan ja nivusen ongelmat aiheuttivat ns. oman ikäluokan kovimmalta sarjatasolta kauas tippumisen. Määrätietoista duunia vaatii myös henkinen puoli pitkän vamman aikana, kun tulee lokaa niskaan ja muut painavat jäällä kun itse juoksee vesijuoksua uimahallissa. Pääasia kumminkin on saada paikat kuntoon ja muistaa että jääkiekko on vain osa elämää, ja nämä valinnat ja hoitamattomat ongelmat varsinkin nuorella iällä voivat vaikuttaa koko loppuiän.


Tulipas pitkä selostus anteeksi osittainen OT...

Hyvä kirjoitus oli!

Mukava kuulla muidenkin kommentteja. Fysioterapialla tosin luiset rakenteet eivät miksikään muutu. Mutta mukana on varmasti myös lihaskireyttäkin. Itsellenikin varmasti paras vaihtoehto olisi pitää ensi talvi vapaata jäältä ja keskittyä hoitamaan lonkkia. Mikäli vuoden päästä tuntuu hyvältä niin sitten lähteä uudelleen yrittämään. Mutta odotellaanpa vielä tuota uutta magneettia, jotta näkee onko siellä luista ongelmaa vai ei.

Luisia rakenteita voidaan myös yrittää höylätä hieman avarammiksi, riippuen missä ahtautta näyttää olevan. On tietysti invasiivinen toimenpide, mutta perusteltu jos sillä voidaan vähentää liikkeen tuottamaa kipua ja myös ehkäistä esim. labrumin repeytymiä. Mobilisaatioharjoitteita ja muita konservatiivisia menetelmiä kannattaa luonnollisesti kokeilla ensin.

Lonkkia on varmaan jo kuvattukin? Näkyykö ylimääräisiä harjanteita tai muuta prominenssia?

Toisen mielestä näkyy, toisen mielestä ei. 3T:n magneetissa näkee nyt onko muutosta aikaisempaan vertailukuvaan verrattuna. Natiivikuvasta jää vaikutelma että prominenssia olisi, mutta magneettikuvassa ei.

"Pincer" vai "Cam"?

No eipä tässä tapauksessa ainakaan jää laitteistosta kuvantaminen vajaaksi. Mutta vaikka tesloja onkin tarpeeksi, niin tulkinnaksi tuo menee joka tapauksessa = oireet + löydökset = toimenpiteet. Laita vaikka raporttia jälleen kun olet putkessa käynyt.

Nyt on ortopedin tuomio tullut. Sekatyyppinen (mixed) FAI ja labrumit revenneet. Lisäksi reisiluun pään rustot on ottanut jo aavistuksen peruuttamatonta vauriota. Tämän saman asian vuoksi siis useat NHL veskarit päätyy kauden jälkeen leikkauspöydälle. Itsellänikin on siis leikkaus edessä, tosin leikkausjonot on vuoden mittaiset.

Miten nämä estetään tulevaisuuden maalivahdeilta? Oheisharjoittelu ja lonkan seudun lihasten vahvistamisella ei varmasti pystytä kokonaan estämään näitä, koska kyse on luisten rakenteiden vastaamisesta. Luisia rakenteita, kun ei oikein ilman leikkausta pystytä muokkaamaan. Ja mitä tapahtuu, kun entistä nuorempana aletaan tekemään maalivahtiharjoitteita paljon ja kovaa? Onko tulevaisuudessa parikymppisillä maalivahdeilla lonkat jo aivan pilalla? Lantion eteen tuominen V-asennossa on varmasti yksi tärkeimmistä (ellei tärkein) asia lonkkien säästämiseksi. Olisi myös mukava kuulla NHL:n sääntömuutosten tekijöiden kommentti asian suhteen. Eikös siellä nimenomaan laskeutumisalustaa madallettu muutama vuosi sitten?

Mullehan tehtiin vasempaan lonkkaan nimenomaan tuollainen avaava toimenpide. Oli sekä FAI että labrumin repeämä.

Topi, miten kauan kesti kuntoutuminen ja oletko ollut tyytyväinen?

Minulla on nyt ollut vuosi harkinta-aikaa. Vuosi sitten myin moken kamppeet pois ja olen harrastellut muuta. Edelleen lievästi molemmat lonkat vaivaa, mutta ei tietysti samalla tavalla kuin sillon kun olin maalissa. Ikää on vasta 27 ja juoksulenkkien jälkeenkin on lievästi kipeät nuo lonkat, joten ajattelin uskaltautua toisen lonkan osalta tähystykseen. Mullakin on magneetin mukaan molemmin puolin labrumin repeämät.

Moikka, sori että en ollut vastannut tähän aiemmin. Olen ollut tyytyväinen leikkauksen tuloksiin, vaikka olenkin jäillä enää sen 1-2 kertaa viikossa. Kuntoutuminen kyllä otti aikansa, varsinkin kestävyyden/tasapainon takaisin saaminen. Leikkauksesta on kohta jo 2,5 vuotta aikaa. Ensimmäisen kerran taisin jäillä olla varovasti noin puolen vuoden päästä leikkauksesta.

Hyvin on siis mennyt kaiken kaikkiaan eikä lonkan suhteen ole tullut takapakkia, tietysti pitää muistaa tehdä liikkuvuutta/huoltavaa harjoittelua ahkerasti.

Topi, ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää että millaista jumppailua olet tehnyt/ tulet jatkossa tekemään?

Ihan siis sellaista "dynaamista venyttelyä": lonkan ojennusta, koukistusta, sisä- ja ulkokiertoja...Sain tietysti aikoinaan fyssareilta ohjeita liikkeisiin. Lisäksi olen aika paljon tehnyt Maria Mountainin (Revolution Conditioning) ohjelmissa olevia liikkeitä. https://www.youtube.com/user/revolutioncondition http://hockeytrainingpro.com/wordpress/

Uusi duodecimin artikkeli, suosittelen lukemaan: https://www.terveystalo.com/Global/spor ... nnassa.pdf